1246375735_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1246375745_img-d41d8cd98f00b204e9800998eIhastuin Fred Vargasin dekkariin Painu tiehesi ja pysy poissa heti ensi sivuilta. Kirja oli jotenkin todella "tyylikäs", paremmin en osaa sitä sanoa. Juoni oli hyvä, ihmiskuvaukset ja keskustelut todella hienoja ja kaiken kaikkiaan lukemisesta jäi hyvä olo.

Toinen kirja Kuriton mies nurin oli aiheeltaan ja ympäristöltään aivan erilainen, mutta sama loistava tyyli jatkui edelleen.

Yhteistä molemmille kirjoille ovat kaksi henkilöä, komisario Adamsberg sekä salaperäinen ja etäinen Camille. Adamsberg on miellyttävä uusi komisariotuttavuus, epäsovinnainen tyyppi joka ajattelee paljon - mikä mies!

Onnistuin löytämään kirjastosta vielä kolme Vargasia lisää, joten jatkossakin on luvassa hyviä tarinoita.

Loman alkajaisiksi kävin lainaamassa myös viideksi viikoksi suljettavasta kirjastosta kaikki uutuustelineessä olleet kirjat. (No, pari jäi, jonkun olin lukenut ja pari oli jonkun sarjan osia.) Kirjoja kertyi kolmisenkymmentä kappaletta, ja niistä ainakin puolet oli sellaisia, joita en normaalisti ottaisi luettavaksi. Se oli vähän tarkoituskin, tutustua uudenlaisiin kirjoihin ja ehkä tehdä uusia kirjailijalöytöjä.

Joka tapauksessa tekemistä siis riittää, tuskin edes viiden viikon loma riittää noihin kaikkiin, puhumattakaan niistä omista kirjoista, jotka odottavat lukijaansa. Mutta parempi niin päin - olisi kamalaa olla päiväkin lomalla ilman hyvää kirjaa!