1345111629_img-552738cb57d424e6613401bcc

Tämä Luostarin kirous oli toinen lukemani Odd Thomas -kirja Dean Koontzilta. Muuten olen aikoinaan lukenut Koontzia enemmänkin ja tykännyt lähes kaikista. Koontz osaa kuvailla henkilönsä niin, että niistä tulee heti tuttuja, ja dialogi varsinkin näissä Odd-kirjoissa on niin säihkyvää, että tuskinpa sellaista oikeassa elämässä tulee vastaan. Vaan sepä ei olekaan ainoa asia, joka poikkeaa ns. normaalista elämästä, vaan vasta alkua. Juoni on aina vähintään mielikuvituksellinen. 

Saattaa olla, että nyt olen Koontzini lukenut. Vaikka kirja oli hauska ja nopea lukea, tuli tunne, että sen lukemiseen käytetyn ajan voisi käyttää paremminkin. Ehkä syynä olivat odottamassa olevat kolme lukematonta Loe'ta, joihin nyt pääsen käsiksi.

Ei huono siis, tämä Koontz, päinvastoin, mutta aikansa kutakin.