Toinen ontelokudetyö on valmis, matto Niinalle ja Teemulle vessaan.

Ohje on myös Kauhavan Kangasaitan sivulta, mutta siinä oli sen verran virheitä, että työ jäi joksikin aikaa kesken. Otin yhteyttä Kangasaittaan, josta sain tekijältä pyydetyn, korjatun ohjeen. Siinäkin menivät vielä kierrosten silmukkamäärät vinksin vonksin, joten korjailin ohjetta omin päin. On tietysti mahdollista, että en osannut lukea ohjetta oikein ja sekaannus johtui siitä. Laskin kyllä silmukoita oikein Excelin kanssa, ja se oli kyllä minun kanssani samaa mieltä.

Matossa on kohollaan olevat ketjusilmukkaraidat, jotka tekevät matosta todella pehmeän kävellä. Koukku oli tällä kertaa kokoa 10, joten työ oli vähän kevyempi tehdä kuin kori, vaikka kyllä nyt jonkin verran kankeutta on sormissa. Silti niitä syyhyää päästä jatkamaan uudella mallilla!

Luin tänään myös Chil Rajchman kirjan Treblinkan viimeinen juutalainen. Aiheen tuntien tietää, ettei kyse ole mistään kevyestä tarinasta. Treblinka oli tuhoamisleiri, kaikki eloon jääneet tekivät työtä tämän leirin päämäärän saavuttamiseksi, eli käsittelivät uhreja heidän helvettinsä eri vaiheissa.

Rajchman kirjoitti kokemuksensa muistiin välittömästi tapahtumien jälkeen, pakomatkallaan leiriltä. Pako mahdollistui leirillä järjestetyn kapinan ansiosta.-