Carlo Lucarellin Almost Blue oli lyhyydestään huolimatta todellinen rasite lukea, niin omituista ja sekavaa sen teksti oli. Sinänsä ovela juoni tuntui jossain vaiheessa vain unohtuvan ilman selityksiä ja kuka lopulta oli syyllinen?

Kirja olisi saattanut parantua intensiivisemmällä lukemisella, pidin välillä melko pitkänkin tauon joten aikaisemmin luettu saattoi jo unohtuakin - tosin jos sitäkään ei ymnärtänyt, ei siitä olisi paljon apua ollut.

Tämä nyt vain oli todella huono kirja, vaikka kuulemma tekijänsä läpimurtoromaani. Ehkä minä sitten en vain ymnärtänyt sen hienoutta.